Talvipäivänseisaus-pyöräily 2024 ajetaan lauantaina 21.12. auringinlaskusta alkaen 22.12. auringonnousuun. Tarkka alku- ja loppuaika riippuu siitä onko osallistuja matkalla vaihtoehtoisista maalipaikoista Ouluun, Tallinnaan, Tampereelle vai Turkuun. Liikkeelle lähtee noin 130 pyöräilijää. Minimimatka on 150 km ja kilometrejä lasketaan auringonlaskusta alkaen.
Osallistujia voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #talvipäivänseisaus ja osa osallistujista näkyy myös livenä 10 minuutin välein päivittyvällä kartalla.
Osallistujat ilmoittavat kilometrinsä tapahtuman jälkeen ja tulokset tulevat tälle sivulle.
(Update: Quiz is over. The controls can now be found on the map.)
Ruska 2025 route will be announced once someone correctly answers the quiz. The hints obviously have plenty of bias towards native Finns, but can with some extra effort be solved by others too.
The #ruska2025quiz hints are published here. The answer still has to be sent in Twitter using #ruska2025quiz. Once someone Tweets the answer with correct start, finish and 3 controls using #ruska2025quiz the route will be announced.
For a Finn it will be the same whether you finish or not
The first control is surrounded by water. Just like it once was.
The second control is the same, but different.
From the third control you can see something northmost in Finland.
The final approach to the finish is some 5-6 km of easy gravel.
The start has burned down.
The first control parkour is roughly 200 km long and it could be a lot longer, or shorter, but especially longer.
The second control is an inspiring little tour, but somehow it still feels like a punishment.
Either before or after the climb and hike to the third control, the participants will have to cover nearly 300 km from or to a another point of interest familiar from a previous Ruska.
For the finish you will briefly visit something northmost in the world.
To narrow down possible start locations the next hint is that, as the crow flies, it is more than 15 km to the nearest current VR passenger train station from the start.
The first control was late to the party and after a era of extraordinary global importance it fell into the dustbins of history.
While the start, finish, first and third control give you a view to past and present, the second control might just give you a rare view to the future.
A nearby fell top was used for air surveillance during the 2nd world war. But from the 3rd control we are looking the other way.
Your way from the third control’s points of interest to finish will have three parkour options to block the shortest path. Two options will be somewhat equal. For the last and shortest option you better check you mail before you proceed.
People often come to the start to see acknowledged built environment. Yet they can’t avoid seeing something reckoned hard to see.
The first control lies innocently at the end of parkour, a few kilometers from the town’s old church.
At the second control there is a small hut next to a spring. From there participants will ride a short parkour loop.
While the third control’s points of interest are far apart east to west, they are only around 20 kilometers apart north to south. Both points of interest are also within 10 kilometers of Finland’s borders.
The finish is evergreen.
The start might have once upon time had something to do with brevet cards.
On the last quarter of the first control’s parkour participants will visit a piece of Finland’s industrial history that was left behind from a earlier Ruska. The site is the fourth and last one of them.
From the 2nd control you have a line of sight to the Arctic circle. That means you could see the Arctic circle if Arctic circle was something you could actually see and if vegetation wasn’t potentially obstructing your view.
At the 3rd control your path in a wilderness is as long as a path to a wilderness from the other point of interest.
The final approach to the finish starts from the shores of a very long fjord.
The start was turned into a museum 100 years after it was originally founded.
The 1st control parkour starts from a home of a highly regarded professional who along with the 1st control itself made its way to the dustbins of history in the same paradigm shift, but for a very different reason.
A bonus hint for the 1st control. The ruins of the church that was later replaced by the new old church are just about hundred meters from the 1st control.
The observation plot around the 2nd control was founded over 100 years ago and is still being actively studied.
Ruskan viimeinen vuorokausi on ollut jännitystä täynnä, sekä satuloiden päällä että kotikatsomossa. Vieläkö ehtii lauttaan, entä siitä seuraavaan lauttaan? Kuinka pitkään joutuu työntämään pyörää 20 m/s vastatuulessa, tuleeko teknisiä ongelmia loppusuoralla?
#ruska2024 finishers enjoying a few drinks while waiting for last few riders. Arto and Linda have scratched. Toni might still be on time. pic.twitter.com/u7CEpBn7Mr
Maaliin saapuneiden somepäivityksistä on välittynyt helpottunut ja onnellinen tunnelma kaikkensa antaneilta kuskeilta. Tromssan mutaisella hyppyrimäellä ja lämpimillä hotelleilla on ollut mukava vastaanotto aiemmin maaliin saapuneiden toivottaessa uudet tulijat tervetulleeksi. Tämän vuoden lanterne rouge, eli viimeisenä aikarajassa maaliin tullut on Heikki Kerppilä, lauantaina klo 21.12 – jäljelle jäi liki kolme tuntia pelivaraa! Heikille on myönnetty myös Vuoden pohdiskelija -titteli. Tien päällä sitkeästi polkevat vielä Toni Lund ja Linda Srbova, jotka urheasti aikovat jaksaa maaliin saakka, vaikka myöhässä tulisikin. Voimia heille yön pimeyteen!
Tänä vuonna on tiettävästi huimat 12 numeroitua hattua jaossa ja Ruska-matrikkeliin saadaan yhtä monta uutta nimeä, kun ensimmäisen Ruskansa aikarajassa loppuun ajoivat Asklöf, Folberth, Hautala, Heikkinen, Kerppilä, Kiviranta, Koukku, Laine, Piispanen, Ratilainen, Rauno ja Saarinen.
Suurimmat onnittelut kaikille osallistuneille ja tervetuloa ensi vuonna uudestaan!
Ensi vuoden Ruskaan valmistautuminen alkoi jo iltakymmenen jälkeen lauantaina. Perinteisesti teemasta sekä lähtö-, maali- ja kontrollipaikoista julkaistaan vähitellen vihjeitä ja tarkat paikat julkistetaan, kun joku on onnistunut arvaamaan kaikki oikein. Vihjeitä julkaistaan sekä tällä sivustolla että X-palvelussa, mutta viralliseen arvailuun voi osallistua vain X:ssä. Reitille on jo luvattu enemmän soraa ja lyhyempää kokonaismatkaa.
#ruska2025quiz starts with a hint, "For a Finn it will be the same whether you finish or not".
Myöhässä sunnuntaiaamun puolella Tromssaan saapuivat:
Toni Lund ja
Linda Srbova, jotka eivät ehtineet viimeiseen lauttaan
Keskeytykset:
Mika Ässä, vauhti ja voimat eivät olisi riittäneet ajoissa maaliin
Reima Raatikainen, gps siirtyi Ouluun
Arto Sundström, ajoi eilen harhaan ja tänään myöhästyi lautoista
Esko Laakso, akillesjänteet
Jouko Hakala
Statistiikkaa: Ruska 2024 -tapahtumaan ilmoittautui 50 henkilöä, joista maaliviivalla starttasi 48. 18 keskeytti – heistä 13:lla ei ollut vielä Ruska-lippistä. Aikarajassa maaliin ajoi 27 eli hieman yli puolet, joista 12 onnistui tässä ensimmäistä kertaa. Myöhässä maaliin tuli kaksi osallistujaa.
Tapahtuman järjestäjä Mikko Mäkipää, cap 6, vielä tarkistaa ja hyväksyy suoritukset ja jakaa uudet lätsänumerot.
Juttua päivitetty oikaisulla 25.9.2024: Linda Srbova ei keskeyttänyt, vaan jatkoi maaliin late finisher -statuksella.
Sirkiän viimeinen sisuri räjähti maalin jälkeen, 300m ennen hotellia.
Sirkiän viimeinen sisäkumi
olen niukasti mutta vain niukasti edellä @mjlupari:a. Matti istuu keskellä jottei kyseessä olisi peesaustilanne. Odotettavissa hirveä otatus satamasta kohti maalia#ruska2024pic.twitter.com/Nd67GAyQrD
Sami Pasanen ehti ottaa kauniita maisemakuvia ja ensilumi huomattiin paikallislehden lisäksi pyörällä ajaessa.
Ruska 2024 jäi omalta osalta kesken akillesjänten tulehduksen vuoksi 982 kilometrin kohdalla. Tässä kuitenkin todisteeksi kontrollit ja parkourit, joilla kävin (ja parit mielikuvitusjutut 😅)
Sää on ollut voimakkaan, jopa vaarallisen vastatuulinen ja sateinen, erityisesti Pohjois-Norjan rannikon tuntumassa, vaikeuttaen pystyssä pysymistä kävellenkin ja pakottanut pyöräilijöitä työntämään pyöriään kaikin voimin myös alamäkeen mentäessä. Tästä huolimatta on uusilta loukkaantumisilta vältytty ja Tromssan maaliin on saapunut lisää kuskeja. Torstain puolella saapui vielä Lari Rauno, perjantaina puolestaan Pekka Tahkola, Riku Puustinen, Miikka Isoniemi, Kalle Ratilainen ja Perttu Laine. Maaliin saapuneet eivät ole ehtineet katselemaan kaupungin nähtävyyksiä, kuten arktista kasvitieteellistä puutarhaa, mutta ovat päässeet nauttimaan toistensa seurasta virvokkeiden ja ruuan äärellä.
Sääolosuhteet ja tekniset viat ovat hidastaneet ja vaikeuttaneet pyöräilyn ja kävelyn lisäksi purjehdusta ja veneilyä. Kotikatsomoissa on pidätelty hengitystä seuratessa, mihin lauttaan kukakin yrittää ehtiä ja kulkevatko lautat ollenkaan. Tapahtumassa on sallittua käyttää lauttoja, jos sellainen reitille osuu. Omin jaloin ei tiettävästi ole tehty vesistön ylityksiä tänään. Monilla on seurantalaitteista ja puhelimista akut loppu, minkä lisäksi virallinen seurantasivu on pitänyt omaa lomaa. Näin ollen useiden kuskien sijaintitietojen saaminen on ollut heidän somepäivitysten varassa. Vaikeutussääntöjen ja toisaalta kertyneen kokemuksen ansiosta ilman gps-paikannusta ajava Arto Sundström kertoi kääntyneensä Kaasijoella väärään suuntaan ja joutui ajamaan 74 km lisälenkkiä.
Ruskan viimeinen vuorokausi on alkanut ja tien päällä olevat kuskit laskevat kuumeisesti, onko vielä varaa nukkua vaiko ajettava “pakko-Orbison”, viitaten Roy Orbisonin ja Stigin lupaukseen “mä ajan koko yön”.Tapahtuman aikana moni on valinnut nukkua kaikki yönsä sisämajoituksen sijaan ulkona, bivyssä tai teltassa. Tästä ovat maininneet ainakin Puustinenja Markoff. Heikki Kerppilä on ehtinyt jakaa odotettuja tarinointejaan niin tyynyltä kuin tien päältä, mutta katsojia huolestutti, kuinka paljon kriittistä aikaa majapaikan mummon paistamat aamiaisletut veivät.
Toivotamme kaikille kireitä ketjuja ja suotuisia tuulia loppukiriin maalia kohti!
Markoff, sää kävi ylivoimaiseksi n. 1900 km kohdalla; lisäksi takakiekon laakerit pahasti rikki
Somepoimintoja
Maanvyörymä ja tie poikki Kivirannan edessä, onneksi valoisan aikaan!
Toni Lund jakoi kuvan Norjan Masin jalkapallokentästä, jota Heikki Kerppilä tarinassaan kuvaili seuraavasti: “Kohteen vaikuttavuus suhteessa siihen miten vaikea tänne oli päästä niin sillä mittarilla ihan omaa luokkaansa.”
Tämänvuotisen Ruskan torstaipäivä pääsi todella vauhtiinsa Juhani Saarion ylittäessä maalilinjan puoli yhdeksän aikaan aamulla, ollen tämän vuoden ensimmäinen ajaja maalissa. Kokonaisuudessaan aikaa koko matkaan meni siis 132 tuntia, mikä tarkoittaa aivan huikeaa etenemisvauhtia. Päivän aikana maalin ovat lisäksi saavuttaneet ainakin Sirkiä ja Petänen, ja maalin läheisyydessä ovat Tahkola ja Rauno.
Erityistä reittitaidetta olemme saaneet seurata karttatiedustelun erikoisosaajanakin tunnetulta Pekka Tahkolalta, joka maalin saavuttamiseksi on valinnut varsin maastopyörähenkisen reitin. Mikäpä siinä, kun on hyvät alkulämmöt, tietoa, kuntoa ja ruhtinaallisesti aikaa maaliin ehtimiseksi.
Kuvakaappaus gps-seurannasta torstaina
Tällä hetkellä ajajat ovat jakautuneet pohjoiseen ja eteläiseen ryhmään. Tämä johtuu reittiin kuuluvista parkoureista, joita on kaksi eri vaihtoehtoa tänä vuonna. Pohjoinen reitti tarkoittaa visiittiä Masin kylään Norjassa, ja siitä Norjan rannikkoa ja vuonoja mukaillen Tromssaan. Eteläinen reitti sisältää taas tutustumisen Kirunan kaivoskaupunkiin Ruotsissa, ja siitä kohti maalia, pohjoiseen vaihtoehtoon verrattuna kuitenkin enemmän sisämaassa kulkien. Erityisesti pohjoisen reitin valinneita hemmotellaan huomattavan vahvalla vastatuulella (Altan edessä merellä ennuste jopa 20 m/s länsi-luoteesta, puuskat yli 30 m/s), mutta luultavasti myös eteläisen reitin valinneet saavat tästä nauttia.
Tuuliennuste torstaina
Oman jännitysnäytelmänsä tarjoaa tapahtuman Lanterne Rouge. Seurannan perusteella tätä osaa näyttelee Esko Laakso, joka saavutti Taivaskeron eilen aamulla, mutta kolmoskontrollista ei tätä kirjoitettaessa ole luotettavaa tietoa. Mikäli matka on edennyt entiseen malliin myös kakkoskontrollin jälkeen, niin mahdollisuus maalin ajamiseen on, mutta kovaa työtä se tulee vaatimaan.
Ruska-viikon kääntyessä tiistaihin tapahtumaa on takana kolme vuorokautta ja edessä vielä monta. Alkupään märät ja raskaat olosuhteet verottavat edelleen ajajia, mikä näyttäytyy esimerkiksi keskeytysten muodossa. Kuitenkin tiistai tarjoilee sekä ajajille että yleisölle kirjaimellisesti huippuhetkiä. Ajajille nämä tarjoillaan muun muassa Pallaksen Taivaskeron huippumaisemien muodossa (sikäli kun näkyvyys sallii), ja katsojille ylimääräisenä jännityksenä loppumatkan reittivalintojen erkaantuessa.
Tätä kirjoitettaessa jo parisenkymmentä ajajaa on päässyt nauttimaan Taivaskeron huiputtamisesta. Täyteen lastattu pyörä onkin oivallinen kulkupeli myös ajokelvottomalla taipaleella. Laukut tarjoavat lisää otemahdollisuuksia pyörää kannettaessa ja lisääntynyt paino hillitsee tuulen riepottelua pyörää talutettaessa. Osa ajajista on saanut nauttia huippuhetket sinisen taivaan vallatessa maiseman yläpuolisen osuuden, toiset jo aikaisemmin yön pimeyden vallitessa.
Sami Pasasen olympiatuli
Itäisemmässä Lapissa sijaitsevalla kolmannella kontrollilla on vieraillut jo useampi ajaja. Somekanavien tietojen perusteella kolmoskontrollilla on nautittu leimahetkien lisäksi kalasta, sijaitseehan itse kontrolli Kiveliön kalana tunnetussa majoitus- ja ravitsemusliikkeessä.
Toisen ja kolmannen kontrollin välinen reittivalikoima on saanut aiemmin seurantakartalla nähdyn possujunan hajaantumaan tehokkaasti. Kontrollien välillä tarjolla on asvalttia ja soraa, valinnasta riippuen joko pitkän tai lyhyen kaavan kautta. Ainakin Tahkola, Rasinperä ja Saario näyttävät valinneen sorareitin. Se, paljonko tämä oikaisee kestopäällystettyyn vaihtoehtoon verrattuna riippunee lähinnä mittaustavasta. Matkassa mitattuna selvästi lyhyempi, mutta ajallisesti tai kokonaiskuormituksen suhteen lienee haastavampi.
Norjan puolelle ovat seurannan perusteella ehtineet jo hattu numero 44, Juhani Saario sekä Lari Rauno. Jännityksellä odotamme koska he alkavat hätyytellä maaliviivaa ja siten ansaittua huilitaukoa.
Muita päivän huippuhetkiä somesta poimittuna
Jo toista kertaa Ruskaa ajavan Patrikin rohkeasti Ruskan keskelle bookkaama työhaastattelu, joka sujui lopulta hyvin.
Skrats… oikean käden hermo-oireet pahenivat yöllä, eikä oo motoriikka enää normaali. Ei puristusvoimaa eikä voimaa yleensäkään. Muuten ois vetohaluja ja kroppa ok. Yhden hermovamman kärsineenä ja 2-3kk toipuneena, en uskalla jatkaa matkaa ☹️
After a gloomy weekend the riders finally got to ride in relatively calm weather. The northern light has shown its beauty to most of the riders who could take a glimpse when they were pushing into the dark. The freezing temperature has hit most of the riders moving in the front pack: the lowest temperature reported by a rider goes as low as -3°C and many riders have seen frost covering their bike and tent or bivy after waking up from a short sleep.
Sirkiä’s frozen dry bag early in the morning
In addition, today is sort of a “hiking day” for people at the front, as they passed through CP2 Taivaskero. Taivaskero is a summit in Pallas – Yllästunturi National Park where the olympic flame was lit by the midnight sun for the 1952 Helsinki Summer Olympics. In order to reach the checkpoint, the riders will have to carry their bike for about 700m over the rocky surface of the summit, and this might be tricky for people riding with a heavy load. Until the night, a grand total of six riders have reached CP2, well done!
Tahkola at CP2 Taivaskero
Back to the rest of the group, the route has diverged when riders pass through Oulu, where most of the riders choose to go further west to ride along either sides of the Finnish-Swedish border. Rest of them goe slightly towards east, where they will pass through Rovaniemi, the final big city on their journey in Finland. All of the resources will become less abundant further north, and there might be stretches up to 100km where no resupply might be found.
Tomorrow we could be hoping for more riders reaching CP2, while the front riders will finally reach CP3, where the major diversion of the route will take place – either through Sweden or Norway.
Tiistaina 17.9. klo 18 on luvassa Velogin ja Arto Vallivirran livelähetys Ruskan seurannasta YouTubessa. Chatin kautta voi osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä.
Ruskan ensimmäiseen vuorokauteen on mahtunut poikkeuksellisen paljon huonoa tuuria, mikä on pitänyt fanit kisakatsomoissa varpaillaan, mutta kuskit ovat sitkeästi selättäneet haasteet eikä keskeytyksiä ole tullut. Kaikilla on säätietoihin pohjaten ollut pitkin päivää sadetta ja vastatuulta. Tästä huolimatta keskiyöhön mennessä on suurin osa jo leimannut korttinsa Kurikassa – tarkoittaen ainakin 400 kilometrin ajoa, osalla jopa vuorokauteen. Ainakin Lari Raunolla ja Mikke Luostarisella on leima vahingossa osunut Tromssalle varattuun ruutuun, mikä ei onneksi sääntöjen kannalta haittaa.
Teknisiä haasteita ovat monet kohdanneet. Kosti Hyypän tubeless-rengas ei tiivistynyt ja satulakin valui. Sami Pasaselta katkesi useita pinnoja. Onni onnettomuudessa, pyöräkauppa Tampereella aukesi liki kolme tuntia aikaisemmin, mikä vähintään puolitti Samin odotusajan. Nuorimmalla osallistujalla Mikke Luostarisellajarrun männät sekä akillesjänne ovat vaivanneet, mutta eniten kiireen tuntua voivat aiheuttaa perjantaille sovitut ylioppilaskirjoitukset, joiden vuoksi maaliin olisi ehdittävä viimeistään aikaisin torstaina. Markus Hautala kaatui ja haavoitti polvensa, mutta löysi ambulanssin ja myöhemmin uudet sadehousutkin. Heikki Kerppilä on kärsinyt ongelmista vatsan, lokasuojan ja vapaarattaan kanssa. Mika Härmä seurasi tien reunaviivaa kilometrikaupalla kävellen kohdattuaan ongelmia useamman sisäkumin kanssa, mutta lopulta löysi uuden ulkorenkaan Punkalaitumelta ja pääsi jatkamaan matkaa polkien. Perjantaina sormensa loukannut Mikael Mätäsaho jatkaa edelleen reippaana matkaa.
Reittivalinnoissa on gps-seurannassa nähty jopa tieksi väitettyä soraa junaradan vartta pitkin, kuten Pekka Tahkolalla. Jaakko “Kampiapina” Alajokioli ilmeisesti niin ajamisen lumoissa, että sai polkea 10 km ylimääräistä ajettuaan ohi risteyksestä, mutta toisaalta sai nauttia myös sateenkaarista.
Teknisten haasteiden lisäksi on koettu henkisesti syviä vesiä, mutta toivokaamme yölevon virkistävän kuskimme jälleen uuteen päivään. Yön koittaessa on majapaikkoja etsitty sekä sisältä että ulkoa. Linda Srbova, jolla myös puhkesi rengas jo alkumatkasta, marssi suolla pyöräänsä kantaen myrskyisessä yössä, löytäen laavun lepopaikakseen. Keskiyötä kohden lähes kaikki näyttävät käyneen yöpuulle, tarjoten myös kisakatsomoihin hetken lepoa.
The first 24 hours of Ruska has had an unusual amount of both good and bad luck. From broken spokes & mudguards to flat tires and pains in feet, the riders have managed to combat problems and kept going despite the rain and headwind that most likely all have encountered this Saturday. Some have found a room for the night, while others have marched through swamps to find shelter outdoors. According to eager fans and Google Street View, many have found a ditch by the road to sleep in. By midnight, most riders have checked in on CP1 in Kurikka. So far no one has scratched from this event.
